Syntynyt 1965 Sveitsin Luzernissa, asunut Suomessa 2006 lähtien.
Sekä konsernissa että pienyrityksissä 16 vuotta, niistä esimiestyötä 10 vuotta.
14 vuotta sisäoppilaitoksessa, seurakunnissa, perheryhmäkodissa. Lisäksi surutyötä ja sielunhoitotyötä lasten ja nuorten kanssa. Esimies- ja johtajatyötä 9 vuotta.
Olkoon kyse johtamisesta, vuorovaikutuksesta, työssä jaksamisesta tai stressin hallinnasta, kaikki alkaa aina sisältäpäin, sinun syvästä olemuksestasi! Näin minulla on tapana sanoa ja se on myös lähtökohtani koulutuksissani tai valmennuksissani.
Pysähtyminen, itsensä tutkiminen sekä omien ajatus-, puhe- ja toimintatapojen tarkistaminen on tarpeellinen ja jatkuva prosessi, kun kohtaat muita ihmisiä ja heidän tarpeita ja toiveita. Ylipäätään meidän nykymaailmassamme, jossa oma sisäinen tasapaino on toistuvasti koetuksella, pelkästään ulkopuolisten ärsykkeiden vuoksi, säännöllinen ”kotiin palaminen” on tärkeää.
Toisaalta onnistunut vuorovaikutus vaatii myös kykyä ”kiivetä toisen näkötorniin”. Toisen ihmisen ajatukset, tunteet, näkökulmat tai ajatusmaailma ovat hänen totuutensa. Mikäli sitä ei huomioida, vuorovaikutus tökkii alusta alkaen. Olla halukas ymmärtämään ja olemaan myönteinen kohtaamisessa, ei tarkoita miellyttämistä. Toisen näkökulman kunnioittaminen sellaisenaan, kun se on, tuo ihmisiä lähelle toisiaan ja on usein myös diplomaattista ja auttaa kanssakäymisessä eteenpäin.
Väitän, että elämme liian ns. ”itsestäänselvä-ihmiskunnassa”. Kun digi- ja automaatiomaailmassa lähes kaikki toimii ja reagoi painamalla näppäintä, vaatii kanssakäyminen erilaista toimintaa. Onnistunut vuorovaikutus tarvitsee vahvistamista, osoittamista, todistamista, vastaamista ja tilannetajua, tunneälyä ja inhimillisyyttä. Vuorovaikutuksessa ei ole mitään itsestäänselvää.
”Olet mitä ajattelet.” Tapamme pohtia ja ajatella asioita, vaikuttaa suoraan meidän vointiimme, voimavaraamme ja onnellisuuteemme. Työssä jaksamisen yhteydessä positiivinen ajattelu on hyvin merkittävä taito, vaikka työilmapiirissä se voi olla samalla hyvinkin herkkä teema. Kokemukseni kertoo minulle, että ns. toksinen positiivisuus esimerkiksi työyhteisössä on yhtä kuormittava ilmiö kuin ahdistava negatiivisuus. Myönteinen tapa ajatella ja myös käyttää sanoja on kuitenkin se, joka vie ihmisiä rauhaan, tyytyväisyyteen, hyvinvointiin ja menestykseen.
Viimeisimpänä muttei vähäisimpänä nostan esille yksinkertaisuuden. Siihen minä liitän aitoutta, helppoutta, inhimillisyyttä ja pragmaattisuutta. Käytännön- tai maanläheinen ajattelu- ja työtapa on monissa tilanteissa juuri se, mikä auttaa asiakkaitani löytämään sopivat ratkaisut ensisilmäyksellä monimutkaisiksi koettuihin haasteisiin.